Rauman kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta on päättänyt palkita tänä vuonna Port Activity Appin kansainvälistymispalkinnolla.
Port Activity App sovellus kehitettiin Efficient Flow-projektissa, jossa olivat mukana Rauman sataman lisäksi Satakunnan Ammattikorkeakoulun Smart Urban Business – tutkimusryhmä, Ruotsin merenkulkuvirasto ja Gävlen satama.
Port Activity App ™ on digitaalinen sovellus tietojen jakamiseen ennen satamaan saapumista ja sen aikana.
Tänä vuonna kansainvälistymispalkinto jaettiin poikkeuksellisesti kahdelle ehdokkaalle. Toinen palkituista tahoista oli Rauma Marine Constructions Oy:n Tasmanian-lauttojen myynticase.
Voit lukea uutisen alla olevista linkeistä:
Satakunnan ammattikorkeakoulun uutinen
Rauman satamaan suunniteltu laajennus Vähä-Järviluotoon ja Iso-Järviluotoon on vihdoin edennyt , kun ELY-keskus on antanut luvan rakentaa ajouran Järviluotojen rantoja pitkin.
Voit lukea Ylen kirjoittaman uutisen tästä linkistä.
Rauman Satama Oy on panostanut jo vuosia kokonaisvaltaisesti turvalliseen työskentelyyn. Turvallinen arki on jatkunut nyt jo yli kahdeksan vuoden ajan ilman yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Sitoutuminen, yhteishenki sekä jatkuva havainnointi ja reagointi ovat olleet, ja ovat vastaisuudessakin tärkeässä roolissa.
Rauman satamatoimiston neuvottelupöydän ääreen istuu hyväntuulinen joukko, jonka keskinäisestä vuoropuhelusta välittyy koko organisaation tiivis yhteishenki. Toimitusjohtaja Janne Virta, tekninen johtaja Timo Metsäkallas, liikenne- ja turvapäällikkö Esa Vuori, kunnossapidon työnjohtaja Esa Oksanen ja satamavalvonnan työnjohtaja Lauri Isberg painottavat yhteen hiileen puhaltamisen olevan yksi tärkeä tekijä sille, että organisaatio saavutti lauantaina 9.10. peräti 3000 tapaturmattoman päivän rajan.
– 3000 tapaturmatonta päivää kertoo monen osa-alueen onnistumisesta. Kyseinen luku on merkittävän suuri suomalaisessa satamatoiminnassa ja yleensäkin teollisuudessa. Täytyy kuitenkin muistaa, että luvut ovat lukuja, kaikkein tärkeintähän on, ettei mitään ole sattunut ja kaikki ovat päässeet työpäivän päätteeksi terveinä kotiin, Virta muistuttaa.
Rauman Satama Oy työllistää yhteensä 26 henkilöä, joista satamavalvonnan ja laivojen kiinnityksen parissa työskentelee yhdeksän ja kunnossapidossa neljä henkilöä. Muu henkilöstö toimii hallinnollisissa tehtävissä. Satamatoiminta on ympärivuotista työskentelyä ääriolosuhteissa. Reilun kahdeksan vuoden tapaturmattomuus ei siis ole missään nimessä itsestäänselvyys.
– Kentällä työskennellään 24 tuntia seitsemänä vuorokautena viikossa ääriolosuhteissa, joten kun mietitään minkälaisia tilanteita voi tulla vastaan, saa 3000 tapaturmattoman päivän saavuttaminen entistä suuremman arvon. Porukkamme on joustavaa ja sitoutunutta, Metsäkallas kiittelee.
Viimeisin tapaturmasta johtuva poissaolo oli kesällä 2013, eivätkä tapaturmat olleet tätä ennenkään kovin yleisiä. Turvallisen arjen eteen on tehty töitä hartiavoimin – ei ainoastaan kuluneiden kahdeksan vuoden ajan, vaan jo sitä ennen.
– Riskipaikkojen tunnistamisella ja raportoinnilla sekä systemaattisella reagoinnilla ja kehitystyöllä olemme saaneet muutettua monta asiaa turvallisempaan suuntaan. Rauman Satamassa havainnointien tekemiseen ja ilmoittamiseen kannustetaan myös esimerkiksi tulospalkkion kautta, varatyönsuojeluvaltuutettuna toimiva Isberg taustoittaa.
Maalaisjärjen käyttö korostuu kaikessa, eikä koskaan voi olla liian varovainen.
– Laiturilla työskennellessä on aina omat riskinsä ja vaaranpaikat tulevat silloin, kun niitä vähiten odottaa. Työskentelemme isojen voimien kanssa ja jos jotain sattuisi, niin silloin sattuisi pahasti. Näin ollen on asennoiduttava joka kerta oikein. Töistä tehdään myös niin sanottuja työn turvallisuussuunnitelmia, joissa mietitään työporukalla tulevan työn riskejä ja niihin varautumista. Olemme päässeet pitkälle turvallisuusasioiden kanssa, mutta emme suhtaudu niihin itsestäänselvyytenä, Oksanen sanoo.
Esa Oksanen ja Lauri Isberg ovat kiinnittämässä laivan köysiä, laivan tullessa satamaan.
Tiivistä yhteistyötä yhteisen hyvän eteen
Työturvallisuus on ollut iso osa Rauman Satama Oy:n päivittäistä arkea jo parinkymmenen vuoden ajan. Kehitystyötä ei ole tehty niin sanotusti norsunluutornista ohjeistamalla, vaan tiiviissä yhteistyössä koko organisaation kesken.
– Meillä työturvallisuutta kehitetään porukalla, sillä kaikkihan lähtee ihmisistä. Organisaatiossamme ei ole yhtään turvallisuusasioihin välinpitämättömästi suhtautuvaa työntekijää, vaan jokainen kokee asian omakseen. Kaikki ovat sitoutuneet yhteisiin pelisääntöihin, Isberg kertoo.
– Olemme panostaneet jo vuosia työtehtävä-, kone- ja laitekohtaisiin perehdytyksiin. Huomiovaatteet, kypärä ja turvakengät sekä talvisin nastakengät ovat osa arkeamme. Asioita on mietitty tarkoin ja turvalliseen toimintaan on panostettu myös taloudellisesti, Isberg lisää.
Kaikkien satamatoimijoiden yhteinen turvallisuustyöryhmä on kokoontunut jo vajaan kymmenen vuoden ajan. Mukana on kaikki alueella toimivat yritykset. Yksi osa työryhmän toimintaa on ollut satama-alueen yleisen liikenteen järjestely, jossa tulee huomioida sekä raskas että kevyt liikenne, kuten myös raideliikenne. Alueen nopeusrajoitukset vaihtelevat kohteesta riippuen 20-40 kilometriin tunnissa.
– Me sataman työntekijät liikumme alueen kaikissa osissa ja kunnossapitoa tehdään yhtä lailla talvella kuin kesälläkin. Jokainen huolehtii omalta osaltaan turvallisesta liikkumista muistamalla, että olemme työmaa-alueella, jossa pätevät normaalit liikennesäännöt. Tarkat turvallisuusvaatimukset koskevat myös urakoitsijoita, Oksanen sanoo.
Ennätykset eivät ole itseisarvo
Oikeanlainen turvallisuus rakentuu siis yhteisistä toimintavoista ja niihin sitoutumisesta, jatkuvasta havainnoinnista ja reagoinnista. Myös työvälineillä ja -varustuksella sekä ajanmukaisella kalustolla ja toimivalla infrastruktuurilla on omat tärkeät roolinsa. Satama-alueella esimerkiksi valaistusta tehostetaan siirtymällä LED-valoihin ja kenttien pintoja korjataan systemaattisesti.
– Yksi tärkeä tekijä on se, että jokainen tietää oman työnsä ja sen vaatimukset. Ammattitaito on vahvoissa kantimissa ja vaaran paikat tiedostetaan tarkoin. Laivojen kiinnityksessä tällaisia muodostuu väsymyksen kaltaisista inhimillisistä tekijöistä sekä luonnon vaikutuksista, kuten esimerkiksi talvella liukkaudesta, Isberg toteaa.
– Kaikkien tulee muistaa, ettei kukaan työskentele täällä yksin. Me kokeneemmat siirrämme omaa tietotaitoamme nuoremmille niin paljon kuin mahdollista. Se on osa toimintatapaamme, sillä näin voimme olla yhdessä entistäkin parempia, Oksanen lisää.
Työ turvallisen arjen eteen on jokapäiväinen agenda. Jatkuva ajan hermolla eläminen ja aiemmin mainittu työntekijöiden sitoutuminen ovat myös vastaisuudessa turvallisen arjen kivijalkoja.
– Emme ole tekemässä ennätyksiä, vaan ensisijaisesti takaamassa kaikille turvalliset työskentelyolosuhteet. Pidämme kiinni hyviksi havaituista käytännöistä ja kartoitamme jatkuvasti myös sitä, miten muualla toimitaan, ja poimimme sieltä vinkkejä. Tulevaisuudessa meillä on laivankiinnityspuolella tiettyjä hankkeita menossa, joiden avulla kehitämme työskentelystä entistäkin turvallisempaa ja sujuvampaa, Virta kertoo.
” Erityisesti metsäteollisuuden hyvä suhdanne näkyy sataman liikennemäärissä” toteaa Rauman Satama Oy:n toimitusjohtaja Hannu Asumalahti. ”Viime vuoden lopulla asiakkailta saadut ennusteet ovat ylittyneet selvästi sellun ja sahatavaran osalta. Jopa pitkään laskussa ollut paperivienti ylittää tällä hetkellä edellisen vuoden tason.”
Rauman sataman kokonaisliikenne oli vuoden 2021 kesäkuun loppuun mennessä yhteensä 2,6 milj. tonnia, jossa on laskua noin 4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Liikennemäärän lasku johtuu kokonaan kotimaan liikenteen vähenemisestä, ulkomaan liikenne oli puolestaan noin 3% kasvussa. Alkuvuonna 2021 kuljetettiin Rauman kautta noin 110 800 konttiyksikköä (TEU), mikä merkitsee 4 prosentin laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Konteissa kuljetetun tavaran määrä laski kuitenkin vain prosentin. Satamaliikenteestä vientiä oli 1,75 milj. tonnia (+3,4%), tuontia 0,81 milj. tonnia (-13,5 %) ja kotimaan liikennettä 0,03 milj. tonnia (-85%). Laivakäyntejä oli 465 kappaletta, joka oli 12 vähemmän kuin alkuvuonna 2020. Laivojen keskikoko laski jonkun verran, koska alusten yhteenlaskettu vetoisuusluku oli 12% edellisvuotta pienempi.
”Raumalla jatkuvat vuonna 2016 aloitetut satamainvestoinnit. Petäjäkseen rakennettavat uudet kenttäalueet valmistuvat syksyllä 2021. Päällystystyöt siirretään kesälle 2022. Valitettavasti Petäksen Länsilaiturin lupa-asia on edelleen hallinto-oikeuden käsittelyssä ja toteutuksen aikataulu on avoinna.”
Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Hannu Asumalahti, puhelin 050-3039700.
Janne Virta on siirtynyt 2.8.2021 yhtiön palvelukseen ja aloittaa perehtymisen tuleviin tehtäviin. Virta ottaa vastaan aiemmin sovitun mukaisesti Rauman Satama Oy:n ja Botnia Port Service Oy:n toimitusjohtajan tehtävät 16.8.2021. Nykyinen toimitusjohtaja Hannu Asumalahti siirtyy samalla päivämäärällä johdon neuvonantajaksi ja jää eläkkeelle 1.1.2022.
Janne Virran yhteystiedot ovat 2.8.2021 alkaen:
janne.virta@portofrauma.com
puhelin +358 40 720 3335
Lisätietoja:
Hallituksen puheenjohtaja Jari Laiho, p. 044 0530 708
Tuleva toimitusjohtaja Janne Virta, p. 040 720 3335
Toimitusjohtaja Hannu Asumalahti, p. 050 303 9700
Digitalisaatio on muiden toimialojen tavoin satama-alalla kovassa nosteessa, mutta satamat kohtaavat haasteita ohjelmistojen ja tiedostojen yhteensopivuuden kanssa. Käytössä olevat järjestelmät ottavat usein huomioon vain yhden sataman toiminnan osa-alueen, jolloin erilaisten järjestelmien määrä kasvaa.
Nostaakseen digitalisaation satamissa uudelle tasolle, suomalaiset satama-alan ohjelmistotalot GISGRO ja Satamatieto aloittavat yhteistyön keväällä 2021. Yhteistyön avulla satamien digitalisaatiota voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti.
”GISGROn ja Satamatiedon yhteistyö tuo saman pöydän ääreen pitkän kokemuksen ja vahvan ymmärryksen satama-alalta. Tavoitteenamme on tarjota helppokäyttöinen ja moderni ohjelmistokokonaisuus jokaiselle satamalle, joka haluaa edistää liiketoimintaansa digitaalisten työkalujen avulla”, kuvailee GISGROa kehittävän yrityksen, VRT Finlandin, toimitusjohtaja Kirsi Hänninen.
”Satamatiedon kokemus suomalaisten satamien toiminnasta ja GISGROn innovatiivisuus ovat yritystemme selviä vahvuuksia. Tekemällä yhteistyötä meillä on mahdollisuus vastata entistä paremmin satamien tarpeisiin, ja tuoda modernia digitalisaatiokehitystä lähemmäksi satamien päivittäistä työtä”, toteaa Satamatieto Oy:n toimitusjohtaja Ville Kuitunen.
Lisätiedot:
Ville Kuitunen
Toimitusjohtaja, Satamatieto
+358 40 663 4453 / ville.kuitunen@satamatieto.fi
Kirsi Hänninen
Toimitusjohtaja, VRT Finland / GISGRO
+358 44 031 0760 / kirsi.hanninen@vrt.fi
Satamatieto
Satamatieto tekee asiakkaiden jokapäiväisestä toiminnasta sujuvampaa ja helpompaa. Osaamisemme ja toimintamallimme mahdollistavat asiakaslähtöisen työskentelyn. Olemme luotettava toimija, kehitämme ja kehitymme yhdessä asiakkaan kanssa. Omistajamme ovat HaminaKotka Satama Oy, Porin Satama Oy sekä Rauman Satama Oy. Asiakkainamme ovat lähes kaikki Suomen merkittävät satamat.
GISGRO
GISGRO on älykkäiden satamien omaisuudenhallintajärjestelmä, joka on suunniteltu helpottamaan satamien ja niiden sidosryhmien työtä. Tieto sataman toiminnoista ja omaisuudesta on helposti ja nopeasti saatavilla, jolloin satamat voivat optimoida ja valvoa työtä tehokkaasti. Tiimillämme on vahva kokemus satama-alalta sekä intohimo auttaa satamia löytämään parhaat keinot älykkäiden teknologioiden joukosta. GISGROn on kehittänyt VRT Finland, vuonna 2010 perustettu vedenalaisten 3D-tarkastusten pioneeri Jyväskylästä.
Rauman teollisuudesta kuuluu hienoja uutisia, sillä kaksi alueen merkittävää toimijaa tiivistää yhteistyötään entisestään. Euroports Finland ja Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre ovat allekirjoittaneet monivuotisen palvelusopimuksen, jonka myötä satamaoperaattori huolehtii Raumalle rakennettavan maailman moderneimman sahan valmiiden tuotteiden satamakäsittelystä.
Uutinen luettavissa kokonaisuudessa Europortsin nettisivuilta.
Euroports Rauma ja Wallenius SOL -varustamo käynnistävät yhteistyön säännöllisen liikenteen aloittamisesta Raumalta Belgian Zeebruggeen. MV Transfighter -aluksen runkolasti koostuu pääsääntöisesti metsäteollisuuden tuotteista, jotka toimitetaan Rauman satama-alueelle auto- ja junakuljetuksin.
Uutinen luettavissa kokonaisuudessaan Europortsin nettisivuilta.
| Vuosi 2020 tulee jäämään kaikille mieleen. Covid-19 epidemia kuritti teollisuutta ja samalla satamaliikennettä koko Suomessa. Rauma ei valitettavasti ollut poikkeus. Paperin, sellun ja sahatavaran vientimäärät laskivat lähes 700 000 tonnia ja samalla metsäteollisuuden tuonti väheni lähes 300 000 tonnia eli yhteensä lasku oli lähes miljoona tonnia. Kokonaisuutena satamaliikenne oli yhteensä viisi miljoona tonnia, jossa pudotusta edelliseen vuoteen 13,8 prosenttia. Vuonna 2020 Rauman satamassa käsiteltiin 219 000 konttiyksikköä (TEU), jossa laskua oli 16,4 prosenttia. Konsernin liikevaihto oli 11,4 M€ ja liikevoitto 1,9 M€. Liikevaihdon heikkenemiseen vuodesta 2019 vaikuttivat erityisesti metsäteollisuustuotteiden viennin ja raaka-aineiden tuonnin voimakas lasku. Korkokulujen nousu vei tuloksen – 0,2 M€ tappiolle. Tytäryhtiö Botnia Port Service Oy:llä oli toinen toimintavuosi. Aluskäyntien väheneminen vaikutti negatiivisesti yhtiön liikevaihtoon ja tehostamistoimenpiteistä sekä konserniavustuksesta huolimatta yrityksen tulos jäi noin 15 000 euroa tappiolliseksi. Covid-19 epidemia saataneen rokotteiden avulla nujerrettua tai ainakin vaimennettua vuoden 2021 aikana. Tämä piristänee taloutta ja vaikuttanee myös tuotantoon, vientiin ja sitä kautta sataman liikennemääriin jollakin aikavälillä. Positiivinen käänne voikin tapahtua nopeasti. |