PÄÄPORTIN INFO
Tel: +358 2 837 1000
Mob. +358 44 793 4700
gate@portofrauma.com

”Sellun sekä sahatavaran viennin ja raakapuun tuonnin kasvu nosti liikennemäärät lievästi plussalle” toteaa Rauman Satama Oy:n toimitusjohtaja Janne Virta. ”Kokonaisliikenne oli kutakuinkin ennusteen mukainen”.

Rauman sataman kokonaisliikenne oli vuoden 2023 loppuun mennessä yhteensä 4,7 milj. tonnia, jossa on kasvua reilut 200’000 tonnia (4,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. ”Asiakkaidemme markkinatilanne on haastava ja liikenteen ennustettavuus on vaikeaa. Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta, uskomme satamassa, että 5 miljoonan tonnin raja saadaan taas rikotuksi vuoden 2024 aikana” jatkaa Virta.  

Vuonna 2023 kuljetettiin Rauman kautta noin 210 000 konttiyksikköä (TEU), tämä on käytännössä sama määrä kuin edellisenäkin vuonna. Konteissa kuljetetun tavaran määrä nousi reilut 3 %. Kokonaisliikenteestä vientiä oli 3,0 milj. tonnia (+0,7 %), tuontia 1,5 milj. tonnia (+8,8 %) ja kotimaan liikennettä 0,2 milj. tonnia (+51,5 %). Laivakäyntejä oli 909 kappaletta, joka oli 60 alusta enemmän kuin vuonna 2022. Laivojen keskikoko pysyi kutakuinkin edellisen vuoden tasolla.

” Haasteista huolimatta satamayhtiö jatkaa Järviluodon satamalaajennuksen valmistelua. Mm. uusiutuvan energian sekä -polttoaineiden markkinassa tapahtuu koko ajan paljon ja tällä hetkellä toimijat etsivät sijoittumistoimipaikkoja seuraaviksi vuosikymmeniksi eteenpäin. Rauma sekä Järviluoto ovat sijainniltaan ja mahdollisuuksiltaan merikuljetuksia hyödyntäville toimijoille kiinnostava kohde.”

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Janne Virta, puhelin 040-7203335.

Liitteet          Liikennetilasto 1.1. – 31.12.2023

Käy lukemassa Satakunnan Kansan artikkeli Järviluotojen kahdelle saarelle jo vuosien ajan suunnitellusta laajennuksesta tästä.

Kiinnitys- ja irrotuspalveluntarjoajien ehdot muuttuvat 1.1.2024 alkaen. Ehdot ovat nähtävissä 26.9.2023 alkaen nettisivuillamme kohdassa ”Ehdot palveluntarjoajille”.

Rauman Satama Oy saavutti merkittävän rajapyykin, sillä organisaatio on toiminut jo kymmenen vuoden ajan ilman yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Yhdessä rakennettu turvallisuuskulttuuri on juurtunut syvälle organisaation jokaiselle osa-alueelle.

Kymmenen vuotta – noin 3650 päivää – ilman ensimmäistäkään tapaturmaa on merkittävä  saavutus millä tahansa toimialalla. Sen arvoa nostaa entisestään kun tähän ylletään satama-alalla, jossa toimintaympäristön vaatimukset, raskaat taakat ja raskas liikenne ovat joka hetki läsnä.

Rauman Satama Oy:ssä turvallisuus on ollut yksi tärkeimmistä prioriteeteista jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Työ turvallisemman arjen eteen alkoi jo entisen toimitusjohtajan Hannu Asumalahden aikana ja se on jatkunut aktiivisena Janne Virran tartuttua ruoriin.

– Kyseessä on hieno saavutus, josta suurin kiitos kuuluu kenttäporukalle eli niille, jotka työskentelevät aluspalveluissa ja kunnossapidossa. Tämä kertoo siitä, miten kaikissa toiminnoissa turvallisuusasiat otetaan vakavasti ja kaikki osallistuvat asioiden kehittämiseen, turvallisuuspäällikkö Juhani Laiho sanoo.

– Esimerkiksi turvavälineiden käyttö on tänä päivänä automaatio. Kenenkään ei tarvitse muistuttaa niin sanotuista perusasioista, mutta tarvittaessa yhteisiin sääntöihin sitoutunut porukka huolehtii myös toisistaan, satamavalvonnan ja kunnossapidon työnjohtaja Lauri Isberg lisää.

25 henkilön organisaatiossa työnkuvat ovat erilaiset, mutta turvallisuuskulttuuri yhtenäinen. Kunnossapidossa työskentelevä luottamusmies Petri Heimonen muistuttaa, ettei kyse ole sanahelinästä, vaan jokapäiväisestä arjesta.

– Ylinjohto on sitoutunut alusta lähtien tiukalla otteella turvallisuuskulttuurin kehittämiseen.  Muutimme aikanaan ajatusmaailman niin, että mietimme mitä teemme, sen sijaan että miettisimme mitä tuli tehtyä, Heimonen kertoo.

Vasemmalta: Satamavalvoja Petteri Salonen, kunnossapitotyöntekijä Petri Heimonen, Turvallisuuspäällikkö Juhani Laiho ja kunnossapidon/satamavalvonnan työnjohtaja Lauri Isberg.

Yhteistyössä yhteiseen hyvään

Rauman Satamassa turvallisuutta kehitetään havainnoimalla ja raportoimalla esimerkiksi poikkeamia ja kehitysideoita. Rima on asetettu matalalle, avoin ilmapiiri kantaa yhteisen hyvän eteen.

– Käsittelemme osasto- ja johtoryhmäpalavereissa kaikki raportoidut asiat ja annamme niistä vastaukset kohtuullisessa ajassa, eli yhtäkään havaintoa ei jätetä kellumaan. Ulkoiset ja sisäiset auditoinnit varmistavat tietyt standardit ja laadun. Ulkopuoliset silmät näkevät asiat eri näkökulmasta, joten saamme niistä tietoomme mahdollisia kehityskohteita sekä sen, mikä toimii jo hyvin, Laiho sanoo.

Satama-alueen eri toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä turvallisen arjen eteen. Eri tahot käyvät jatkuvaa vuoropuhelua, tekevät ohjeistuksia, muokkaavat sääntöjä ja toteuttavat käytännön toimia.

– Organisoimme kaikista toimijoista koostuvia yhteistyöryhmiä satama-alueen sisällä. Meillä on esimerkiksi työ-, kemikaali- ja rautatieturvallisuusryhmät. Yhtenä konkreettisena toimena levensimme jokin aika sitten Hakunintiestä kohtaa, jossa oli ollut työkoneilla läheltä piti -tilanteita, Laiho kertoo.

Yhteistyö ei rajoitu ainoastaan sataman sisäiseen toimintaan, vaan tietoja ja kokemuksia jaetaan avoimesti satamien välillä.

– Esimerkiksi Porin sataman kanssa meillä oli Rauman merikoulussa satamavalvojien yhteinen pelastautumisharjoitus. Tällaisissa tilaisuuksissa saamme myös vaihdettua tietoja ja kokemuksia, Isberg sanoo.

Perustana vahva tahtotila

Petri Heimonen on työskennellyt Rauman Sataman palveluksessa vuodesta 1983 lähtien. 40 vuoden aikana hän on nähnyt muutokset niin arjessa kuin asenteissa. Turvallisuuskäytännöt ovat tärkeä osa nykyajan työhön perehdytystä.

– Aikanaan opittiin vahinkojen kautta, kun taas nykyään huomioidaan jo etukäteen mahdolliset riskit ja vaaratekijät. Kulttuurin muutokseen on resursoitu ja tahtotila on vahva. Mietimme koko ajan miten voisimme tehdä asiat entistä paremmin, turvallisuus on jatkuva prosessi, Heimonen muistuttaa.

Aiemmin kunnossapidossa työskennellyt satamavalvoja Petteri Salonen aloitti työt satamassa vuonna 2016. Hän huomasi heti, että turvallisuus ei ole vain teema, vaan tärkeä osa työtä.

– Satamassa asiat on mietitty tarkoin ja niitä kehitetään koko ajan. Turvallisuus on tiimipeliä, jos joku havaitsee riskin hän ilmoittaa siitä heti eteenpäin. Meillä pidetään kaverista huolta.

Vaikka kymmenen vuoden tapaturmaton rantaelämä on hieno saavutus, ennätykset eivät ole itseisarvo. Tärkeintä on, että töihin tullaan ja töistä lähdetään terveinä.

– On positiivinen tilanne, kun työntekijät haluavat osallistua aktiivisesti asioiden kehittämiseen. Panostamme jatkuvaan parantamiseen. Organisaatiossa on tehty jo pitkään hyvää työtä ja meidän tehtävämme on jatkaa sitä myös tulevaisuudessa, Laiho sanoo.

Lauri Isberg kiinnittämässä laivaa konttilaiturilla.

Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) perustaa Rauman Satama Oy:n esityksestä tilapäisen rajoittavan UAS ilmatilavyöhykkeen Rauman satamaan UAS 1.9.2023 – 17.4.2024. Traficom antoi rajoittavan UAS-ilmatilavyöhykkeen tunnisteeksi Rauman satama UAS.

Lennättäminen vyöhykkeellä voidaan tapauskohtaiseen harkintaan perustuen sallia Rauman Satama Oy:n luvalla. Kuvaus- ja lennätyslupahakemus löytyy Rauman sataman kotisivuilta: https://portofrauma.com/ohjeet/lomakkeet/

Lisätietoja:

Turvallisuuspäällikkö Juhani Laiho, juhani.laiho@portofrauma.com, puh. +358 40 7636985

Vihreä siirtymä sekä vastuullisuus- ja ilmastotavoitteet luovat valtavan potentiaalin kestävän teollisuuden kasvulle ja investoinneille Suomessa. Kuntien roolina on jatkossa entistä enemmän yritystoiminnan kasvun mahdollistaminen sekä huolto- ja toimintavarmuusnäkökulmien huomioiminen.

Rauman kaupungin, Nokian kaupungin, Rauman Satama Oy:n, Rauman kauppakamarin, Tampereen kauppakamarin ja Verte Oy:n edustajat ovat neuvotelleet elinvoiman ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten yhteisestä kehittämisestä. Rauman ja Nokian kaupungit käsittelevät yhteistyösopimusta kaupunginhallituksissaan maanantaina 17.4. Keväällä 2023 allekirjoitettava sopimus on voimassa vuoden 2028 loppuun asti.

Yhteistyösopimus avaa portit

Nokian ja Rauman kaupunkien tavoitteena on luoda toiminnallaan edellytykset kannattavalle ja kasvavalle yritystoiminnalle tukemalla olemassa olevien ja uusien aloittavien yritysten kehittymistä ja sijoittumista alueille esimerkiksi infrastruktuuriin, kaavoitukseen ja maankäyttöön sekä osaamisen kehittämiseen liittyvissä asioissa.

Yhteistyön syventäminen Raumalta Nokian kaupungin suuntaan nousi esiin muun muassa Rauman kaupungin, Eurajoen kunnan, Rauman kauppakamarin ja Rauman Satama Oy:n huhtikuussa 2023 julkaistavassa EcoRE-selvitystyössä. Selvityksessä tutkittiin kestävän teollisuuden kasvu- ja investointipotentiaalia eteläisessä Satakunnassa.

– Nokialla ja Raumalla on toisiaan täydentävää osaamista ja infraa. Nokia on Raumalle portti Pirkanmaalle ja laajemminkin keskiseen Suomeen, toisaalta Rauma on Nokialle portti länteen. Myös huoltovarmuusnäkökulmasta meidän on entisestään tiivistettävä poikittaisia yhteyksiä, joten yhteistyö koskettaa yhteiskuntaa laajemminkin. Konkreettinen yhdessä tekeminen näyttää yhteistyön arvon, Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela mainitsee.

– Kimmokkeena sopimukselle on ollut yhteinen näkemys siitä, että voimme kehittyvien yritysten toimintaympäristöinä ja investointialustoina löytää yhteistyön kautta synergiaetuja, joista erityisesti elinkeinoelämä hyötyy. Vahvistamme yhteistyön tiivistymisellä koko Pirkanmaan yhteyttä länteen – näin otamme mieluisan tienraivaajan roolin, Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen toteaa.

Vahvalle perinnölle on hyvä rakentaa tulevaisuutta

Sopimuksen sisältöinä ovat seuraavat osa-alueet

  1. Logististen yhteyksien kehittäminen
  2. Kestävän teollisen liiketoiminnan toimintaedellytysten parantaminen
  3. Hankeyhteistyö kansallisella ja kansainvälisellä tasolla
  4. Suomen ja Ruotsin välisen elinkeinoelämää ja logistisia yhteyksiä kehittävän toiminnan edistäminen.

– Globaali geopoliittinen tilanne ja vihreä siirtymä vaikuttavat tällä hetkellä yritysten kasvumahdollisuuksiin ja investointihalukkuuteen. Haluamme kauppakamareissa tukea entistä parempia yritysten toimintaedellytyksiä. Rauman seudulla, Satakunnassa yleisemminkin ja Pirkanmaalla on vahva teollinen perimä, jolle on hyvä rakentaa tulevaisuuden yhteistä menestystä, Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa ja Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen toteavat.

– Rauman satama on kautta aikojen ollut Pirkanmaan satama. Käynnistyneen yhteistyön kautta saamme entistä paremman tarttumapinnan Pirkanmaan seutuun ja pontta vaikuttamistyöhön liikenneyhteyksien kehittämiselle, Rauman Satama Oy:n toimitusjohtaja Janne Virta iloitsee.

Konkretia tästä eteenpäin

Sopimuksen solmimisen jälkeen laaditaan yhdessä toimintasuunnitelma, jossa määritellään tavoitteet vuositasolla.

– Vuosien 2023−2024 aikana yhteistyön konkreettiseksi toiminnaksi voivat nousta esimerkiksi logistisiin yhteyksiin ja energiainfraan liittyvä tekeminen, erilaiset selvitykset yritysten sijoittumismahdollisuuksista pohjaten molempien kaupunkiseutujen vahvuuksiin tai mahdollinen hankeyhteistyö kestävän teollisuuden näkökulmista, listaavat Rauman kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen ja Verte Oy:n toimitusjohtaja Sakari Ermala, jotka ovat olleet alusta lähtien mukana yhteistyön rakentamisessa.

Lähde: https://www.rauma.fi/ajankohtaista/rauma-ja-nokia-solmivat-yhteistyosopimuksen/

Osallistumme tänäkin vuonna Rotterdamissa pidettäviin Breakbulk Europe- messuihin 6.- 8.6.2023. Tule tapaamaan meitä halliin 1 osastolle G25 – H24!

Rauman Satama Oy:n ja John Nurmisen Säätiön uudenlainen yhteistyö auttaa Itämerta vuoden jokaisena päivänä. Satamayhtiö tukee säätiön toimintaa 20 eurolla aina kun alus kiinnittyy Rauman satamaan. Vilkkaasti liikennöity satama on tärkeä vienti- ja tuontiväylä, joten Itämeren merkitys näkyy kaikkien suomalaisten arjessa.

Rauma on ollut jo vuosisatojen ajan yksi maamme merkittävimmistä merenkulun kaupungeista. Meri on läsnä asukkaiden päivittäisessä arjessa – sen historia ja nykyaika kulkevat käsi kädessä ja näkyvät katukuvassa. Yhtä tärkeää on tulevaisuus eli se, mitä jätämme seuraaville sukupolville.

– Meri ja sitä kautta myös satama ovat iso osa raumalaisuutta. Ne ovat olleet täällä ennen meitä ja meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että ne ovat täällä myös meidän jälkeemme – entistäkin elinvoimaisempana, Rauman Satama Oy:n toimitusjohtaja Janne Virta sanoo.

Rauma on Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki. Rauman Satama Oy:n slogan Rantaelämää vuodesta 1442 on saanut vuosilukunsa ajankohdasta, jolloin kaupunki katsotaan perustetuksi. Tuolloin Rauman porvareille myönnettiin oikeus harjoittaa kauppaa ja nauttia kaikkia lain ja oikeuden suomia etuja, erioikeuksia ja vapauksia, mitä Turun porvareillakin oli.

– Kysymys lienee, että kumpi oli ensin; kaupunki vai satama? Uskoisin, että asutus on lähtenyt aikanaan rakentumaan osittain sataman läheisyyteen tai ainakin sen ansiosta.  Raumaa ja satamaa ei voi erottaa toisistaan, Rauman Satama Oy:n tekninen johtaja Timo Metsäkallas toteaa.

Tänä päivänä Rauman satama on yksi maamme merkittävimmistä yleisliikennesatamista. Konttisatamana se on volyymiltaan Suomen kolmanneksi suurin. Sataman merkitys esimerkiksi kotimaiselle teollisuudelle on erittäin suuri.

– Satama ja merenkulku tuovat Raumalle ja sitä kautta koko Suomeen hyvinvointia ja kansainvälisyyttä. Rauman sataman merkitys kantaa pitkälle Itä-Suomeen asti, Virta huomauttaa.

Maailmantilanne korostanut Itämeren merkitystä

Edistääkseen omalta osaltaan hyvinvoivaa Itämerta Rauman Satama Oy aloitti helmikuussa 2023 uudenlaisen yhteistyön John Nurmisen säätiön kanssa. Satamayhtiö lahjoittaa jokaisesta Rauman satamaan saapuvasta laivasta lyhentämättömänä 20 euroa John Nurmisen Säätiölle kohdistettuna Itämeren hyvinvoinnin tukemiseen.

– Yhteistyö Rauman sataman kanssa on meille yhteisen historiamme vuoksi merkityksellinen. Merenkulku ja merellinen kulttuuriperintö ovat kulkeneet käsikädessä: nyt on Itämeren pelastamisen aika. Lahjoitusten avulla edistämme vaikuttavia meriympäristöhankkeitamme Itämereen valuvan ravinnekuorman pienentämiseksi ja luontokadon ehkäisemiseksi. Tuella viestimme myös meren merkityksestä, mikä Rauman sataman toiminnassa näkyy hyvin konkreettisesti, sanoo toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt John Nurmisen Säätiöstä.

– Kyse on yhteistyöstä sanan varsinaisessa merkityksessä. Järjestämme Satamakäsikirja 2024 -lanseerauksen kutsuvieraille kuluvan vuoden syyskuussa, ja saamme paikalle säätiön edustajan kertomaan säätiön toiminnasta Itämeren pelastamiseksi, Virta kertoo.

Rauman satamassa käy vuosittain arviolta noin 900 laivaa. Siitä on helppo laskea, minkälaisen potin Rauman Satama Oy lahjoittaa vuoden aikana Itämeren hyväksi.

– Summa on iso, mutta myös lahjoituskohde on toiminnassamme yksi tärkeimmistä asioista. Hyvinvoivan Itämeren merkitys ei rajoitu pelkästään liiketoimintaan, vaan sillä on oma roolinsa myös esimerkiksi virkistyskäytössä, Metsäkallas muistuttaa.

Itämeri on Mustanmeren jälkeen maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Suomi on yksi sen yhdeksästä rannikkokaupungista. Itämeri on käytännössä ainoa väylä, joka mahdollistaa meriteitse tapahtuvan viennin ja tuonnin.

– Itämeren merkitys on korostunut entisestään viimeisen vuoden aikana. Tapahtumat itänaapurissamme ovat aiheuttaneet sen, että Suomi on ikään kuin saari. Itämeri on tie tältä saarelta maailmalle ja maailmalta tänne, Virta sanoo.

Timo Metsäkallas ja Janne Virta seisovat satamatoimiston edessä sijaitsevan Rauman viimeisen purjelaivan ”Lindenin” ankkurin vieressä, jonka John Nurmisen huolinta-, laivanselvitys- ja puutavaravientiyhtiö luovutti lainaksi maaliskuussa 1964. Ankkuri seisoo siis edelleen 59 vuotta sitten tehdyssä sopimuksessa määritellyllä paikalla.

Jatkuvaa kestävää kehitystä

Rauman Satama Oy päivitti strategiaansa, jossa yhdeksi isoksi teemaksi nousi ympäristöasiat. Kestävän kehityksen mukaisia toimintoja onkin tehty satama-alueella viime aikoina runsaasti, ja työ jatkuu. Rauman Satama Oy, Rauman kaupunki ja alueen metsäteollisuuden toimijat ovat yhdessä mukana Lounais-Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n toteuttamassa Rauman merialueen yhteistarkkailussa.

– Investoimme maasähköön, jonka myötä voimme tämän vuoden syksystä lähtien tarjota aluksille sähkön, jotta heidän ei tarvitse käyttää laitureissa omia moottoreitaan. Sen myötä olemme lähteneet pohtimaan myös mahdollisia aurinkopaneeli-investointeja. Näin voisimme tarjota sähkön osittain omana tuotantona, Metsäkallas kertoo.

– Lisäksi tulemme uusimaan satama-alueen jäteasemat, sekä kehitämme alusten käymäläjätevesien vastaanottoa. Haluamme tehdä asiat varustamoille ja aluksille mahdollisimman helpoksi, ja ilahduttavissa määrin jätevedet jätetään jo nyt satamaan saapuvaan tankkiautoon. Itämeren suojelu on myös varustamoiden intressi.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Janne Virta, puhelin 040 720 3335

Rauman sataman satamajärjestys on uusittu ja se astui voimaan 1.3.2023 alkaen. Käy lukemassa uusi satamajärjestys täältä.

Investoinnin rahoituksesta n. 30 % saadaan EU:n CEF-tukiohjelmasta. Lue hankkeesta lisää Satakunnan Kansasta: Linkki artikkeliin

Tästä pääset lukemaan hankkeen faktat ja tavoitteet.