Rauman Satama Oy on panostanut jo vuosia kokonaisvaltaisesti turvalliseen työskentelyyn. Turvallinen arki on jatkunut nyt jo yli kahdeksan vuoden ajan ilman yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Sitoutuminen, yhteishenki sekä jatkuva havainnointi ja reagointi ovat olleet, ja ovat vastaisuudessakin tärkeässä roolissa.

Rauman satamatoimiston neuvottelupöydän ääreen istuu hyväntuulinen joukko, jonka keskinäisestä vuoropuhelusta välittyy koko organisaation tiivis yhteishenki. Toimitusjohtaja Janne Virta, tekninen johtaja Timo Metsäkallas, liikenne- ja turvapäällikkö Esa Vuori, kunnossapidon työnjohtaja Esa Oksanen ja satamavalvonnan työnjohtaja Lauri Isberg painottavat yhteen hiileen puhaltamisen olevan yksi tärkeä tekijä sille, että organisaatio saavutti lauantaina 9.10. peräti 3000 tapaturmattoman päivän rajan.

– 3000 tapaturmatonta päivää kertoo monen osa-alueen onnistumisesta. Kyseinen luku on merkittävän suuri suomalaisessa satamatoiminnassa ja yleensäkin teollisuudessa. Täytyy kuitenkin muistaa, että luvut ovat lukuja, kaikkein tärkeintähän on, ettei mitään ole sattunut ja kaikki ovat päässeet työpäivän päätteeksi terveinä kotiin, Virta muistuttaa.

Rauman Satama Oy työllistää yhteensä 26 henkilöä, joista satamavalvonnan ja laivojen kiinnityksen parissa työskentelee yhdeksän ja kunnossapidossa neljä henkilöä. Muu henkilöstö toimii hallinnollisissa tehtävissä. Satamatoiminta on ympärivuotista työskentelyä ääriolosuhteissa. Reilun kahdeksan vuoden tapaturmattomuus ei siis ole missään nimessä itsestäänselvyys.

– Kentällä työskennellään 24 tuntia seitsemänä vuorokautena viikossa ääriolosuhteissa, joten kun mietitään minkälaisia tilanteita voi tulla vastaan, saa 3000 tapaturmattoman päivän saavuttaminen entistä suuremman arvon. Porukkamme on joustavaa ja sitoutunutta, Metsäkallas kiittelee.

Viimeisin tapaturmasta johtuva poissaolo oli kesällä 2013, eivätkä tapaturmat olleet tätä ennenkään kovin yleisiä. Turvallisen arjen eteen on tehty töitä hartiavoimin – ei ainoastaan kuluneiden kahdeksan vuoden ajan, vaan jo sitä ennen.

– Riskipaikkojen tunnistamisella ja raportoinnilla sekä systemaattisella reagoinnilla ja kehitystyöllä olemme saaneet muutettua monta asiaa turvallisempaan suuntaan. Rauman Satamassa havainnointien tekemiseen ja ilmoittamiseen kannustetaan myös esimerkiksi tulospalkkion kautta, varatyönsuojeluvaltuutettuna toimiva Isberg taustoittaa.

Maalaisjärjen käyttö korostuu kaikessa, eikä koskaan voi olla liian varovainen.

– Laiturilla työskennellessä on aina omat riskinsä ja vaaranpaikat tulevat silloin, kun niitä vähiten odottaa. Työskentelemme isojen voimien kanssa ja jos jotain sattuisi, niin silloin sattuisi pahasti. Näin ollen on asennoiduttava joka kerta oikein. Töistä tehdään myös niin sanottuja työn turvallisuussuunnitelmia, joissa mietitään työporukalla tulevan työn riskejä ja niihin varautumista. Olemme päässeet pitkälle turvallisuusasioiden kanssa, mutta emme suhtaudu niihin itsestäänselvyytenä, Oksanen sanoo.

Tiivistä yhteistyötä yhteisen hyvän eteen

Työturvallisuus on ollut iso osa Rauman Satama Oy:n päivittäistä arkea jo parinkymmenen vuoden ajan. Kehitystyötä ei ole tehty niin sanotusti norsunluutornista ohjeistamalla, vaan tiiviissä yhteistyössä koko organisaation kesken.

– Meillä työturvallisuutta kehitetään porukalla, sillä kaikkihan lähtee ihmisistä. Organisaatiossamme ei ole yhtään turvallisuusasioihin välinpitämättömästi suhtautuvaa työntekijää, vaan jokainen kokee asian omakseen. Kaikki ovat sitoutuneet yhteisiin pelisääntöihin, Isberg kertoo.

– Olemme panostaneet jo vuosia työtehtävä-, kone- ja laitekohtaisiin perehdytyksiin. Huomiovaatteet, kypärä ja turvakengät sekä talvisin nastakengät ovat osa arkeamme. Asioita on mietitty tarkoin ja turvalliseen toimintaan on panostettu myös taloudellisesti, Isberg lisää.

Kaikkien satamatoimijoiden yhteinen turvallisuustyöryhmä on kokoontunut jo vajaan kymmenen vuoden ajan. Mukana on kaikki alueella toimivat yritykset. Yksi osa työryhmän toimintaa on ollut satama-alueen yleisen liikenteen järjestely, jossa tulee huomioida sekä raskas että kevyt liikenne, kuten myös raideliikenne. Alueen nopeusrajoitukset vaihtelevat kohteesta riippuen 20-40 kilometriin tunnissa.

– Me sataman työntekijät liikumme alueen kaikissa osissa ja kunnossapitoa tehdään yhtä lailla talvella kuin kesälläkin. Jokainen huolehtii omalta osaltaan turvallisesta liikkumista muistamalla, että olemme työmaa-alueella, jossa pätevät normaalit liikennesäännöt. Tarkat turvallisuusvaatimukset koskevat myös urakoitsijoita, Oksanen sanoo.

Ennätykset eivät ole itseisarvo

Oikeanlainen turvallisuus rakentuu siis yhteisistä toimintavoista ja niihin sitoutumisesta, jatkuvasta havainnoinnista ja reagoinnista. Myös työvälineillä ja -varustuksella sekä ajanmukaisella kalustolla ja toimivalla infrastruktuurilla on omat tärkeät roolinsa. Satama-alueella esimerkiksi valaistusta tehostetaan siirtymällä LED-valoihin ja kenttien pintoja korjataan systemaattisesti.

– Yksi tärkeä tekijä on se, että jokainen tietää oman työnsä ja sen vaatimukset. Ammattitaito on vahvoissa kantimissa ja vaaran paikat tiedostetaan tarkoin. Laivojen kiinnityksessä tällaisia muodostuu väsymyksen kaltaisista inhimillisistä tekijöistä sekä luonnon vaikutuksista, kuten esimerkiksi talvella liukkaudesta, Isberg toteaa.

– Kaikkien tulee muistaa, ettei kukaan työskentele täällä yksin. Me kokeneemmat siirrämme omaa tietotaitoamme nuoremmille niin paljon kuin mahdollista. Se on osa toimintatapaamme, sillä näin voimme olla yhdessä entistäkin parempia, Oksanen lisää.

Työ turvallisen arjen eteen on jokapäiväinen agenda. Jatkuva ajan hermolla eläminen ja aiemmin mainittu työntekijöiden sitoutuminen ovat myös vastaisuudessa turvallisen arjen kivijalkoja.

– Emme ole tekemässä ennätyksiä, vaan ensisijaisesti takaamassa kaikille turvalliset työskentelyolosuhteet. Pidämme kiinni hyviksi havaituista käytännöistä ja kartoitamme jatkuvasti myös sitä, miten muualla toimitaan, ja poimimme sieltä vinkkejä. Tulevaisuudessa meillä on laivankiinnityspuolella tiettyjä hankkeita menossa, joiden avulla kehitämme työskentelystä entistäkin turvallisempaa ja sujuvampaa, Virta kertoo.