Osallistumme tänäkin vuonna Breakbulk Europe messuille 21. – 23.5. Rotterdamissa. Tule tapaamaan meitä paikan päälle osastollemme 1G25 – H24!
Satakunnan Kansa Länsi-Suomi / Irene Valovirta / 27.2.2024
Raskassiirtoramppi rakenteilla Seaside Industry Parkiin Raumalle
Raumalla meriteollisuuteen keskittyneessä Seaside Industry Park -teollisuuspuistossa on aloitettu tammikuussa 2024 työt raskassiirtorampin rakentamiseksi. Rampin tilaajina toimivat Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy ja Rauman Satama Oy ja urakoitsijana YIT.
Raskassiirtoramppi tulee palvelemaan Rauman Sataman tarpeita normaalista poikkeavien suurten ja raskaiden komponenttien ja rakenteiden, jollaisia voisivat olla esimerkiksi offshore-tuuliturbiinien osat sekä sotilaskalusto, lastaamisessa ja purkamisessa. Rampin rakentaminen myös monipuolistaa ja edistää jo olemassa olevan satamainfrastruktuurin tehokasta ja kestävää käyttöä. Ramppia voidaan sen valmistuttua hyödyntää tarpeen mukaan myös teollisuuspuiston toiminnassa, mm. rakenteilla olevien korvettien vesillelaskussa.
Rakennettava ramppi tulee olemaan kooltaan 135 m pitkä ja 39 m leveä. Sen korkeus on vain noin reilun metrin merenpinnasta, mikä helpottaa raskaan lastin siirtämistä rampin avulla. Rampin kantavuus on 10 tonnia neliömetriä kohti. Urakan aikana rakennetaan kaikkiaan 140 metriä kulmatukimuurielementtiramppia. Projektiin sisältyy ramppirakenteen lisäksi vanhan laiturirakenteen purku, ruoppaustöitä ja vedenalaista louhintaa, kunnallistekniikan rakentamista, syvätiivistystä sekä rampin varustelu. Ruoppaustöistä aiheutuvat ruoppausmassat kuljetetaan Seaside Industry Parkin vieressä sijaitsevaan Järviluotoon, jonne Rauman Sataman on kaavailtu laajenevan tulevaisuudessa. Rampin rakennustyöt käynnistyivät vuoden 2024 alussa ja projektin on tarkoitus valmistua kesällä 2025.
”Raskassiirtoramppi lisää Seaside Industry Parkin ja Rauman Sataman olemassa olevaa infraa ja monipuolistaa lastausvaihtoehtoja ja erilaisten kuljetusvälineiden käyttöä. Ramppi-investointi on luontevaa jatkoa teollisuuspuistossa tehdyille kehittämistoimille ja sen toteutusta edesauttavat EU-tuki sekä Rauman kaupungin myöntämä lainantakaus”, sanoo Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Timo Luukkonen.
Hankkeeseen rahoitusta EU:lta
Osa ramppi-projektista rahoitetaan EU:n Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF) -ohjelman sotilaallisen liikkuvuuden (Military mobility) projekteille myöntämällä tuella. Rauman Satama sijaitsee strategisesti tärkeällä alueella kahden varuskunnan välillä. Rampin rakentamisen nähdäänkin parantavan Rauman Sataman soveltuvuutta EU:n sotilaskuljetuksiin, joissa lastausinfrastruktuurilta vaaditaan suurta kapasiteettia. Projektin kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 9,3 miljoonaa euroa, josta tuen osuus voi enimmillään olla noin 4,6 miljoonaa. YIT:n urakkasopimuksen osuus kokonaisuudesta on noin 5,6 miljoonaa euroa.
”Satamien panostukset olemassa olevaan infraan ovat kasvaneet sekä turvallisuusympäristön muutoksen takia että merituulivoiman tarpeen kasvaessa. Olemme iloisia, että saamme olla rakentajana myös Rauman urakassa, jossa pääsemme käyttämään silta- ja vesirakentamisen ydinosaamistamme ja ammattitaitoamme alueellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävässä hankkeessa”, sanoo Antti Eskelinen, hankkeen vastaava työnjohtaja YIT:ltä.
Lisätietoja:
Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy, toimitusjohtaja Timo Luukkonen, puh. 040 550 1942, timo.luukkonen@seasideindustry.com
Rauman Satama Oy, toimitusjohtaja Janne Virta, puh. 040 720 3335, janne.virta@portofrauma.com
YIT:n konserniviestintä, puh. 044 743 7536, press@yit.fi
Seaside Industry Park on erityisesti raskaaseen meriteollisuuteen keskittynyt teollisuuspuisto ja Rauman meriklusterin keskus, jonka pinta-ala on 43 hehtaaria. Alueella toimii n. 30 yritystä alihankintaketjuineen. Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy on Rauman kaupungin omistama yhtiö, joka vastaa Seaside Industry Park -teollisuuspuiston hallinnoinnista ja sen toiminnan kehittämisestä. Lue lisää www.seasideindustry.com
YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen hankekehittäjä ja rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme kestäviä elinympäristöjä: toimivia koteja asumiseen, julkisia ja kaupallisia rakennuksia tulevaisuuden tarpeisiin ja infrastruktuuria sujuvaan liikkumiseen. Työllistämme noin 5 000 ammattilaista kahdeksassa maassa: Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Vuonna 2022 liikevaihtomme oli 2,4 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. Lue lisää: www.yitgroup.com/fi
Rauman satama on Raumalla sijaitseva Suomen kolmanneksi suurin kontti- ja yleissatama. Rauman sataman osuus on länsirannikon satamien kautta kulkevista konteista välillä Turku–Tornio on yli 85 %. Raumalta on keskimäärin noin 20 viikkolähtöä Euroopan merkittävimpiin yhteyssatamiin, sekä suora viikoittainen yhteys myös USA:n itärannikolle. Sataman merkittävimmät tavaralajit ovat metsäteollisuustuotteet ja kappaletavara. Lue lisää www.portofrauma.com
Lue artikkeli Satakunnan Kansa Länsi-Suomi sivuilta tästä.
”Sellun sekä sahatavaran viennin ja raakapuun tuonnin kasvu nosti liikennemäärät lievästi plussalle” toteaa Rauman Satama Oy:n toimitusjohtaja Janne Virta. ”Kokonaisliikenne oli kutakuinkin ennusteen mukainen”.
Rauman sataman kokonaisliikenne oli vuoden 2023 loppuun mennessä yhteensä 4,7 milj. tonnia, jossa on kasvua reilut 200’000 tonnia (4,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. ”Asiakkaidemme markkinatilanne on haastava ja liikenteen ennustettavuus on vaikeaa. Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta, uskomme satamassa, että 5 miljoonan tonnin raja saadaan taas rikotuksi vuoden 2024 aikana” jatkaa Virta.
Vuonna 2023 kuljetettiin Rauman kautta noin 210 000 konttiyksikköä (TEU), tämä on käytännössä sama määrä kuin edellisenäkin vuonna. Konteissa kuljetetun tavaran määrä nousi reilut 3 %. Kokonaisliikenteestä vientiä oli 3,0 milj. tonnia (+0,7 %), tuontia 1,5 milj. tonnia (+8,8 %) ja kotimaan liikennettä 0,2 milj. tonnia (+51,5 %). Laivakäyntejä oli 909 kappaletta, joka oli 60 alusta enemmän kuin vuonna 2022. Laivojen keskikoko pysyi kutakuinkin edellisen vuoden tasolla.
” Haasteista huolimatta satamayhtiö jatkaa Järviluodon satamalaajennuksen valmistelua. Mm. uusiutuvan energian sekä -polttoaineiden markkinassa tapahtuu koko ajan paljon ja tällä hetkellä toimijat etsivät sijoittumistoimipaikkoja seuraaviksi vuosikymmeniksi eteenpäin. Rauma sekä Järviluoto ovat sijainniltaan ja mahdollisuuksiltaan merikuljetuksia hyödyntäville toimijoille kiinnostava kohde.”
Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Janne Virta, puhelin 040-7203335.
Liitteet Liikennetilasto 1.1. – 31.12.2023
Käy lukemassa Satakunnan Kansan artikkeli Järviluotojen kahdelle saarelle jo vuosien ajan suunnitellusta laajennuksesta tästä.
Kiinnitys- ja irrotuspalveluntarjoajien ehdot muuttuvat 1.1.2024 alkaen. Ehdot ovat nähtävissä 26.9.2023 alkaen nettisivuillamme kohdassa ”Ehdot palveluntarjoajille”.
Rauman Satama Oy saavutti merkittävän rajapyykin, sillä organisaatio on toiminut jo kymmenen vuoden ajan ilman yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Yhdessä rakennettu turvallisuuskulttuuri on juurtunut syvälle organisaation jokaiselle osa-alueelle.
Kymmenen vuotta – noin 3650 päivää – ilman ensimmäistäkään tapaturmaa on merkittävä saavutus millä tahansa toimialalla. Sen arvoa nostaa entisestään kun tähän ylletään satama-alalla, jossa toimintaympäristön vaatimukset, raskaat taakat ja raskas liikenne ovat joka hetki läsnä.
Rauman Satama Oy:ssä turvallisuus on ollut yksi tärkeimmistä prioriteeteista jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Työ turvallisemman arjen eteen alkoi jo entisen toimitusjohtajan Hannu Asumalahden aikana ja se on jatkunut aktiivisena Janne Virran tartuttua ruoriin.
– Kyseessä on hieno saavutus, josta suurin kiitos kuuluu kenttäporukalle eli niille, jotka työskentelevät aluspalveluissa ja kunnossapidossa. Tämä kertoo siitä, miten kaikissa toiminnoissa turvallisuusasiat otetaan vakavasti ja kaikki osallistuvat asioiden kehittämiseen, turvallisuuspäällikkö Juhani Laiho sanoo.
– Esimerkiksi turvavälineiden käyttö on tänä päivänä automaatio. Kenenkään ei tarvitse muistuttaa niin sanotuista perusasioista, mutta tarvittaessa yhteisiin sääntöihin sitoutunut porukka huolehtii myös toisistaan, satamavalvonnan ja kunnossapidon työnjohtaja Lauri Isberg lisää.
25 henkilön organisaatiossa työnkuvat ovat erilaiset, mutta turvallisuuskulttuuri yhtenäinen. Kunnossapidossa työskentelevä luottamusmies Petri Heimonen muistuttaa, ettei kyse ole sanahelinästä, vaan jokapäiväisestä arjesta.
– Ylinjohto on sitoutunut alusta lähtien tiukalla otteella turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Muutimme aikanaan ajatusmaailman niin, että mietimme mitä teemme, sen sijaan että miettisimme mitä tuli tehtyä, Heimonen kertoo.
Yhteistyössä yhteiseen hyvään
Rauman Satamassa turvallisuutta kehitetään havainnoimalla ja raportoimalla esimerkiksi poikkeamia ja kehitysideoita. Rima on asetettu matalalle, avoin ilmapiiri kantaa yhteisen hyvän eteen.
– Käsittelemme osasto- ja johtoryhmäpalavereissa kaikki raportoidut asiat ja annamme niistä vastaukset kohtuullisessa ajassa, eli yhtäkään havaintoa ei jätetä kellumaan. Ulkoiset ja sisäiset auditoinnit varmistavat tietyt standardit ja laadun. Ulkopuoliset silmät näkevät asiat eri näkökulmasta, joten saamme niistä tietoomme mahdollisia kehityskohteita sekä sen, mikä toimii jo hyvin, Laiho sanoo.
Satama-alueen eri toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä turvallisen arjen eteen. Eri tahot käyvät jatkuvaa vuoropuhelua, tekevät ohjeistuksia, muokkaavat sääntöjä ja toteuttavat käytännön toimia.
– Organisoimme kaikista toimijoista koostuvia yhteistyöryhmiä satama-alueen sisällä. Meillä on esimerkiksi työ-, kemikaali- ja rautatieturvallisuusryhmät. Yhtenä konkreettisena toimena levensimme jokin aika sitten Hakunintiestä kohtaa, jossa oli ollut työkoneilla läheltä piti -tilanteita, Laiho kertoo.
Yhteistyö ei rajoitu ainoastaan sataman sisäiseen toimintaan, vaan tietoja ja kokemuksia jaetaan avoimesti satamien välillä.
– Esimerkiksi Porin sataman kanssa meillä oli Rauman merikoulussa satamavalvojien yhteinen pelastautumisharjoitus. Tällaisissa tilaisuuksissa saamme myös vaihdettua tietoja ja kokemuksia, Isberg sanoo.
Perustana vahva tahtotila
Petri Heimonen on työskennellyt Rauman Sataman palveluksessa vuodesta 1983 lähtien. 40 vuoden aikana hän on nähnyt muutokset niin arjessa kuin asenteissa. Turvallisuuskäytännöt ovat tärkeä osa nykyajan työhön perehdytystä.
– Aikanaan opittiin vahinkojen kautta, kun taas nykyään huomioidaan jo etukäteen mahdolliset riskit ja vaaratekijät. Kulttuurin muutokseen on resursoitu ja tahtotila on vahva. Mietimme koko ajan miten voisimme tehdä asiat entistä paremmin, turvallisuus on jatkuva prosessi, Heimonen muistuttaa.
Aiemmin kunnossapidossa työskennellyt satamavalvoja Petteri Salonen aloitti työt satamassa vuonna 2016. Hän huomasi heti, että turvallisuus ei ole vain teema, vaan tärkeä osa työtä.
– Satamassa asiat on mietitty tarkoin ja niitä kehitetään koko ajan. Turvallisuus on tiimipeliä, jos joku havaitsee riskin hän ilmoittaa siitä heti eteenpäin. Meillä pidetään kaverista huolta.
Vaikka kymmenen vuoden tapaturmaton rantaelämä on hieno saavutus, ennätykset eivät ole itseisarvo. Tärkeintä on, että töihin tullaan ja töistä lähdetään terveinä.
– On positiivinen tilanne, kun työntekijät haluavat osallistua aktiivisesti asioiden kehittämiseen. Panostamme jatkuvaan parantamiseen. Organisaatiossa on tehty jo pitkään hyvää työtä ja meidän tehtävämme on jatkaa sitä myös tulevaisuudessa, Laiho sanoo.
Vihreä siirtymä sekä vastuullisuus- ja ilmastotavoitteet luovat valtavan potentiaalin kestävän teollisuuden kasvulle ja investoinneille Suomessa. Kuntien roolina on jatkossa entistä enemmän yritystoiminnan kasvun mahdollistaminen sekä huolto- ja toimintavarmuusnäkökulmien huomioiminen.
Rauman kaupungin, Nokian kaupungin, Rauman Satama Oy:n, Rauman kauppakamarin, Tampereen kauppakamarin ja Verte Oy:n edustajat ovat neuvotelleet elinvoiman ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten yhteisestä kehittämisestä. Rauman ja Nokian kaupungit käsittelevät yhteistyösopimusta kaupunginhallituksissaan maanantaina 17.4. Keväällä 2023 allekirjoitettava sopimus on voimassa vuoden 2028 loppuun asti.
Yhteistyösopimus avaa portit
Nokian ja Rauman kaupunkien tavoitteena on luoda toiminnallaan edellytykset kannattavalle ja kasvavalle yritystoiminnalle tukemalla olemassa olevien ja uusien aloittavien yritysten kehittymistä ja sijoittumista alueille esimerkiksi infrastruktuuriin, kaavoitukseen ja maankäyttöön sekä osaamisen kehittämiseen liittyvissä asioissa.
Yhteistyön syventäminen Raumalta Nokian kaupungin suuntaan nousi esiin muun muassa Rauman kaupungin, Eurajoen kunnan, Rauman kauppakamarin ja Rauman Satama Oy:n huhtikuussa 2023 julkaistavassa EcoRE-selvitystyössä. Selvityksessä tutkittiin kestävän teollisuuden kasvu- ja investointipotentiaalia eteläisessä Satakunnassa.
– Nokialla ja Raumalla on toisiaan täydentävää osaamista ja infraa. Nokia on Raumalle portti Pirkanmaalle ja laajemminkin keskiseen Suomeen, toisaalta Rauma on Nokialle portti länteen. Myös huoltovarmuusnäkökulmasta meidän on entisestään tiivistettävä poikittaisia yhteyksiä, joten yhteistyö koskettaa yhteiskuntaa laajemminkin. Konkreettinen yhdessä tekeminen näyttää yhteistyön arvon, Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela mainitsee.
– Kimmokkeena sopimukselle on ollut yhteinen näkemys siitä, että voimme kehittyvien yritysten toimintaympäristöinä ja investointialustoina löytää yhteistyön kautta synergiaetuja, joista erityisesti elinkeinoelämä hyötyy. Vahvistamme yhteistyön tiivistymisellä koko Pirkanmaan yhteyttä länteen – näin otamme mieluisan tienraivaajan roolin, Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen toteaa.
Vahvalle perinnölle on hyvä rakentaa tulevaisuutta
Sopimuksen sisältöinä ovat seuraavat osa-alueet
- Logististen yhteyksien kehittäminen
- Kestävän teollisen liiketoiminnan toimintaedellytysten parantaminen
- Hankeyhteistyö kansallisella ja kansainvälisellä tasolla
- Suomen ja Ruotsin välisen elinkeinoelämää ja logistisia yhteyksiä kehittävän toiminnan edistäminen.
– Globaali geopoliittinen tilanne ja vihreä siirtymä vaikuttavat tällä hetkellä yritysten kasvumahdollisuuksiin ja investointihalukkuuteen. Haluamme kauppakamareissa tukea entistä parempia yritysten toimintaedellytyksiä. Rauman seudulla, Satakunnassa yleisemminkin ja Pirkanmaalla on vahva teollinen perimä, jolle on hyvä rakentaa tulevaisuuden yhteistä menestystä, Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa ja Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen toteavat.
– Rauman satama on kautta aikojen ollut Pirkanmaan satama. Käynnistyneen yhteistyön kautta saamme entistä paremman tarttumapinnan Pirkanmaan seutuun ja pontta vaikuttamistyöhön liikenneyhteyksien kehittämiselle, Rauman Satama Oy:n toimitusjohtaja Janne Virta iloitsee.
Konkretia tästä eteenpäin
Sopimuksen solmimisen jälkeen laaditaan yhdessä toimintasuunnitelma, jossa määritellään tavoitteet vuositasolla.
– Vuosien 2023−2024 aikana yhteistyön konkreettiseksi toiminnaksi voivat nousta esimerkiksi logistisiin yhteyksiin ja energiainfraan liittyvä tekeminen, erilaiset selvitykset yritysten sijoittumismahdollisuuksista pohjaten molempien kaupunkiseutujen vahvuuksiin tai mahdollinen hankeyhteistyö kestävän teollisuuden näkökulmista, listaavat Rauman kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen ja Verte Oy:n toimitusjohtaja Sakari Ermala, jotka ovat olleet alusta lähtien mukana yhteistyön rakentamisessa.
Lähde: https://www.rauma.fi/ajankohtaista/rauma-ja-nokia-solmivat-yhteistyosopimuksen/
Osallistumme tänäkin vuonna Rotterdamissa pidettäviin Breakbulk Europe- messuihin 6.- 8.6.2023. Tule tapaamaan meitä halliin 1 osastolle G25 – H24!
Rauman Satama Oy:n ja John Nurmisen Säätiön uudenlainen yhteistyö auttaa Itämerta vuoden jokaisena päivänä. Satamayhtiö tukee säätiön toimintaa 20 eurolla aina kun alus kiinnittyy Rauman satamaan. Vilkkaasti liikennöity satama on tärkeä vienti- ja tuontiväylä, joten Itämeren merkitys näkyy kaikkien suomalaisten arjessa.
Rauma on ollut jo vuosisatojen ajan yksi maamme merkittävimmistä merenkulun kaupungeista. Meri on läsnä asukkaiden päivittäisessä arjessa – sen historia ja nykyaika kulkevat käsi kädessä ja näkyvät katukuvassa. Yhtä tärkeää on tulevaisuus eli se, mitä jätämme seuraaville sukupolville.
– Meri ja sitä kautta myös satama ovat iso osa raumalaisuutta. Ne ovat olleet täällä ennen meitä ja meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että ne ovat täällä myös meidän jälkeemme – entistäkin elinvoimaisempana, Rauman Satama Oy:n toimitusjohtaja Janne Virta sanoo.
Rauma on Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki. Rauman Satama Oy:n slogan Rantaelämää vuodesta 1442 on saanut vuosilukunsa ajankohdasta, jolloin kaupunki katsotaan perustetuksi. Tuolloin Rauman porvareille myönnettiin oikeus harjoittaa kauppaa ja nauttia kaikkia lain ja oikeuden suomia etuja, erioikeuksia ja vapauksia, mitä Turun porvareillakin oli.
– Kysymys lienee, että kumpi oli ensin; kaupunki vai satama? Uskoisin, että asutus on lähtenyt aikanaan rakentumaan osittain sataman läheisyyteen tai ainakin sen ansiosta. Raumaa ja satamaa ei voi erottaa toisistaan, Rauman Satama Oy:n tekninen johtaja Timo Metsäkallas toteaa.
Tänä päivänä Rauman satama on yksi maamme merkittävimmistä yleisliikennesatamista. Konttisatamana se on volyymiltaan Suomen kolmanneksi suurin. Sataman merkitys esimerkiksi kotimaiselle teollisuudelle on erittäin suuri.
– Satama ja merenkulku tuovat Raumalle ja sitä kautta koko Suomeen hyvinvointia ja kansainvälisyyttä. Rauman sataman merkitys kantaa pitkälle Itä-Suomeen asti, Virta huomauttaa.
Maailmantilanne korostanut Itämeren merkitystä
Edistääkseen omalta osaltaan hyvinvoivaa Itämerta Rauman Satama Oy aloitti helmikuussa 2023 uudenlaisen yhteistyön John Nurmisen säätiön kanssa. Satamayhtiö lahjoittaa jokaisesta Rauman satamaan saapuvasta laivasta lyhentämättömänä 20 euroa John Nurmisen Säätiölle kohdistettuna Itämeren hyvinvoinnin tukemiseen.
– Yhteistyö Rauman sataman kanssa on meille yhteisen historiamme vuoksi merkityksellinen. Merenkulku ja merellinen kulttuuriperintö ovat kulkeneet käsikädessä: nyt on Itämeren pelastamisen aika. Lahjoitusten avulla edistämme vaikuttavia meriympäristöhankkeitamme Itämereen valuvan ravinnekuorman pienentämiseksi ja luontokadon ehkäisemiseksi. Tuella viestimme myös meren merkityksestä, mikä Rauman sataman toiminnassa näkyy hyvin konkreettisesti, sanoo toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt John Nurmisen Säätiöstä.
– Kyse on yhteistyöstä sanan varsinaisessa merkityksessä. Järjestämme Satamakäsikirja 2024 -lanseerauksen kutsuvieraille kuluvan vuoden syyskuussa, ja saamme paikalle säätiön edustajan kertomaan säätiön toiminnasta Itämeren pelastamiseksi, Virta kertoo.
Rauman satamassa käy vuosittain arviolta noin 900 laivaa. Siitä on helppo laskea, minkälaisen potin Rauman Satama Oy lahjoittaa vuoden aikana Itämeren hyväksi.
– Summa on iso, mutta myös lahjoituskohde on toiminnassamme yksi tärkeimmistä asioista. Hyvinvoivan Itämeren merkitys ei rajoitu pelkästään liiketoimintaan, vaan sillä on oma roolinsa myös esimerkiksi virkistyskäytössä, Metsäkallas muistuttaa.
Itämeri on Mustanmeren jälkeen maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Suomi on yksi sen yhdeksästä rannikkokaupungista. Itämeri on käytännössä ainoa väylä, joka mahdollistaa meriteitse tapahtuvan viennin ja tuonnin.
– Itämeren merkitys on korostunut entisestään viimeisen vuoden aikana. Tapahtumat itänaapurissamme ovat aiheuttaneet sen, että Suomi on ikään kuin saari. Itämeri on tie tältä saarelta maailmalle ja maailmalta tänne, Virta sanoo.
Jatkuvaa kestävää kehitystä
Rauman Satama Oy päivitti strategiaansa, jossa yhdeksi isoksi teemaksi nousi ympäristöasiat. Kestävän kehityksen mukaisia toimintoja onkin tehty satama-alueella viime aikoina runsaasti, ja työ jatkuu. Rauman Satama Oy, Rauman kaupunki ja alueen metsäteollisuuden toimijat ovat yhdessä mukana Lounais-Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n toteuttamassa Rauman merialueen yhteistarkkailussa.
– Investoimme maasähköön, jonka myötä voimme tämän vuoden syksystä lähtien tarjota aluksille sähkön, jotta heidän ei tarvitse käyttää laitureissa omia moottoreitaan. Sen myötä olemme lähteneet pohtimaan myös mahdollisia aurinkopaneeli-investointeja. Näin voisimme tarjota sähkön osittain omana tuotantona, Metsäkallas kertoo.
– Lisäksi tulemme uusimaan satama-alueen jäteasemat, sekä kehitämme alusten käymäläjätevesien vastaanottoa. Haluamme tehdä asiat varustamoille ja aluksille mahdollisimman helpoksi, ja ilahduttavissa määrin jätevedet jätetään jo nyt satamaan saapuvaan tankkiautoon. Itämeren suojelu on myös varustamoiden intressi.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Janne Virta, puhelin 040 720 3335
Rauman sataman satamajärjestys on uusittu ja se astui voimaan 1.3.2023 alkaen. Käy lukemassa uusi satamajärjestys täältä.